Tammikuun hyönteisillan kuulumisia
16.1.2025

Tammikuun hyönteisillassa biologi (LuK) Saana Palmu Jyväskylän yliopistosta piti esityksen gradustaan aiheella Kirjanpainajan (Ips typographus) tuhokohteiden etäisyys luonnonsuojelualueisiin Etelä-Suomen alueella.
Gradussaan Saana tutki metsätuhoja potentiaalisesti aiheuttavan kovakuoriaisen, kirjanpainajan, ja luonnonsuojelualueiden välistä vuorovaikutusta. Hän halusi saada selville, kuinka kaukana luonnonsuojelualueet ovat kirjanpainajan tuhokohteista ja selittävätkö metsien puuston ominaisuudet kirjanpainajatuhoja. Tausta-ajatuksen on, että luonnonsuojelualueilla kuolleen puun suuri määrä voisi mahdollisesti tarjota lisääntymismateriaalia kirjanpainajalle ja siten vaikuttaa lajin leviämismahdollisuuksiin.
Tutkimus perustui vuosina 2012-2022 todettuihin 4544 kirjanpainajan aiheuttamiin tuhokohteisiin ja yli 7000 luonnonsuojelualueeseen. Analyysit tehtiin paikkatietotarkasteluina, ja niissä mitattiin esimerkiksi tuhokohteiden etäisyyttä luonnonsuojelualueista sekä kohdemetsien puuston ominaisuuksia, kuten puuston tilavuutta hehtaarilla.
Suojelualueet eivät lisää kirjanpainajariskiä
Tulosten perusteella luonnonsuojelualueiden läheisyydessä ei havaittu enempää kirjanpainajatuhoja kuin muuallakaan. Kirjanpainajan leviämistä selittivät paremmin puuston ominaisuudet kuin luonnonsuojelualueiden sijainti, ja esimerkiksi lehtipuustoisilla alueilla oli vähemmän kirjanpainajatuhoja kuin kuusivaltaisilla alueilla.
Saanan gradutulosten johtopäätöksenä voidaan todeta, että luonnonsuojelualueita ei voida pitää kirjanpainajien "hautomoina", sillä suojelualueet eivät lisää kirjanpainajan tuhoriskiä ympäröivissä talousmetsissä. Kirjanpainajatuhojen riskitekijöitä sen sijaan ovat erityisesti kuusivaltaisuus ja tasaikäisyys, joten metsien monimuotoisuus (sekapuustoisuus ja eri-ikäisyys) voivat vähentää kirjanpainajatuhojen riskiä.
Saanan esitys herätti yleisössä runsaasti keskustelua ja kysymyksiä, ja keskustelu jatkui lähes tunnin esityksen jälkeen. Kokenut hyönteistutkija Ilpo Mannerkoski esimerkiksi muistutti siitä, että kirjanpainajan luontaiset loiset ja pedot talvehtivat kirjanpainajan toukkien käytävissä, joten kun kuusitukit viedään pois metsätuhojen jälkeen, samalla viedään kirjanpainajan luontaiset viholliset pois tuhoalueelta, ja siten luontaisten peto-saalis-vuorovaikutussuhteiden tasapaino kärsii.
Saanan esityksen diat voit selata ja ladata täältä.