Syyskuun hyönteisillan kuulumisia

23.9.2023

Atte Komosen ampiaisesitys keräsi kiinnostunutta yleisöä kuulolle niin museolle kuin etäyhteyksien päähän. Kuva. Jani Järvi.

Syyskauden ensimmäisessä hyönteisillassa 20. päivä syyskuuta hyönteistutkija, yliopistonlehtori Atte Komonen Jyväskylän yliopistosta piti etäyhteydellä esityksen aiheella "Yhteiskunta-ampiaisten dynamiikasta". Atte kävi läpi AMPASE-hankkeen aikana kertyneitä tutkimustuloksia ja kertoi uusinta faktaa yhteiskunta-ampiaisten elämästä Suomessa.
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Onko ampiaisten vuosirunsauksissa säännönmukaisuutta?

Toisinaan mediassa uutisoidaan kesistä, jolloin yhteiskunta-ampiaisia on yleisen käsityksen mukaan runsaammin kuin tavallisesti. Ampiaisten vuosittaisista runsauksista ei kuitenkaan aiemmin ole ollut saatavilla dataa, joten runsaustulkinnat ovat jääneet lähinnä arvailujen varaan.

Aten ja kumppaneiden tutkimustulosten perusteella yhteiskunta-ampiaisten runsaus vaihtelee vuosittain, mutta runsausvaihteluissa on eroja lajien välillä. Kesäkauden aikana heinäkuun viimeinen viikko on yleensä se, jolloin ampiaisten määrät kasvavat. Viiden vuoden aikasarja Jyväskylästä kertoo, että esimerkiksi piha-ampiaisen runsaus vaihtelee vuorovuosittain. Toisaalta ampiaisten runsauksissa näyttää kuitenkin olevan maantieteellistä epäsynkroniaa: vuosikohtaiset trendit runsauksissa eivät ole kaikkialla Suomessa samanlaisia.

Jos piha-ampiaisen runsaus vaihtelee vuosittain, mikä lajin kantaa säätelee? Yhteiskunta-ampiaisia käyttävät ravinnokseen monet pedot ja niillä on useita loislajeja. Tutkimusten perusteella yhtä selkeää kannansäätelijää esimerkiksi piha-ampiaisen runsausvaihteluilla ei pystytä osoittamaan. Lajin pesissä on hyvin usein esimerkiksi ampiaisloisikoita, mutta kennostojen loisimisaste on tavallisesti melko matala.

Ampiaispesien päiväaktiivisuutta seuraamalla Atte Komonen kumppaneineen on havainnut, että yhteiskunta-ampiaiset ovat liikkeellä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Kuva: Jani Järvi.

Ampiaisten tulevaisuus Suomessa

Yhteiskunta-ampiaisille ei ole olemassa kattavaa seurantaa Suomessa, kuten esimerkiksi kimalaisille tai päiväperhosille on järjestetty. Atte kertoo, että aikoo kuitenkin henkilökohtaisesti jatkaa ampiaisten runsauden tutkimista Jyväskylässä AMPASE-hankkeen päättymisen jälkeenkin - ampiaisia, kun on helppo pyydystää oluttuoppipyydyksillä.

Yleisenä huomiona ampiaisten tulevaisuudesta Atte toteaa, että aiemmin eteläiset lajit, kuten herhiläinen ja saksanampiainen, ovat ilmaston lämpenemisen myötä levittäytymässä pohjoisemmaksi. Vieraslaji aasianherhiläinen on laji, joka saattaa myös levitä Suomeen tulevaisuudessa, sillä laji on vakiintunut jo Eurooppaan ja siitä on jo havaintoja esim. Iso-Britanniasta. Lisäksi Suomeen voi päätyä lisää ampiaisten (Vespidae) heimoon kuuluvia paperiampiaisia (Polistinae) ja erakkoampiaisia (Eumeninae), kuten viime vuosina on todettu tapahtuneen.

Aten esityksen diat voit selata ja ladata täältä.