Marraskuun hyönteisillan kuulumisia

Marraskuun hyönteisllassa Turun yliopiston eläinmuseon emeritusintendentti Seppo Koponen piti esityksen otsikolla Carl Gustaf Mannerheim  – Alaskan ja läntisen Pohjois-Amerikan hyönteistutkimuksen pioneeri.

Kuka oli kreivi Carl Gustaf Mannerheim?

Suomen presidentti, sotamarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin isoisä kreivi Carl Gustaf Mannerheim
toimi urallansa muun muassa Vaasan ja Viipurin kuvernöörinä ja myöhemmin Viipurin hovioikeuden
ensimmäisenä presidenttinä.

Kaiken vapaa-aikansa Mannerheim käytti kuitenkin kovakuoriaisharrastuksensa parissa, kävi kirjeenvaihtoa
yli sadan eurooppalaisen muun kovakuoriaistutkijan kanssa ja kartutti kokoelmiaan paljolti ostamalla ja
vaihtamalla mallikappaleita muiden tutkijoiden kanssa. Erityisesti Mannerheim käytti suuria summia
trooppisten näyttävien jalokuoriaisten (Buprestidae) hankkimiseen. Muita hänen suosikkiryhmiään olivat
niin ikään näyttävät maakiitäjäiset (Carabidae) ja sarvijäärät (Cerambycidae). Mannerheim ei tehnyt itse
ulkomaanmatkoja, mutta hän organisoi Venäjän suomalaisia hallintoviranomaisia, hyönteisharrastajia ja
tutkimusmatkailijoita keräämään kuoriaisia esimerkiksi tuolloin Venäjälle kuuluneesta Alaskasta ja nykyisen
Kalifornian alueelle kuuluneesta Fort Rossista. Lopulta hänen kokoelmansa käsitti 20 000 lajia, satoja
tuhansia yksilöitä ja erityisesti trooppisia, mutta myös satoja pohjoisamerikkalaisia tieteelle uusia lajeja.

Mannerheimin hyönteiskokoelman arvo ja merkitys 

Kaikkien eliölajien nimet perustuvat ns. tyyppiyksilöihin. Mannerheim kuvasi suuren määrän lajeja tieteelle
uusina ja näiden identiteetti perustuu hänen kokoelmissansa oleviin yksilöihin. Mannerheimin itsensä
kuvaamien lajien tyyppinäytteiden lisäksi hänen kokoelmassaan on ostojen ja lahjoitusten myötä myös paljon muiden tutkijoiden tyyppiaineistoa. Pelkästään Carabidae-osakokoelma sisältää yli 300 tällaista
tyyppiyksilöä.

Tutkijat käyttävät tyyppiyksilöitä lajinkuvauksien ohella varmistamaan, että tutkijayhteisö ”keskustelee”
samasta lajista, jolloin muun muassa ekologiset vertailut tulevat mahdollisiksi. Tyyppiyksilöt ovat erityisen
tärkeitä sellaisissa tutkimuksissa, joissa käytetään työkaluina runsaslajisia, vaikeasti tunnistettavia ja usein
puutteellisesti tunnettuja ryhmiä. Tällaisista ryhmistä tieteelle kuvataan vuosittain tuhansia uusia lajeja,
joiden uutuus on varmistettu vertaamalla niitä erityisesti samannäköisten sisarlajien tyyppiyksilöihin.
Samaan aikaan tukijat selvittävät ryhmien sukulaisuussuhteita, evoluutiota, levinneisyysmalleja ja
uhanalaisuutta. Kreivi Mannerheimin kovakuoriaiskokoelma löytyy Luonnontieteellisestä museosta
Helsingistä ja on yksi museon tieteellisesti, mutta myös kulttuurihistoriallisesti, arvokkaimpia kokoelmia.

Mannerheimin kunniaksi on nimetty lukuisia hyönteislajeja ja yksi kovakuoriaissuku, Mannerheimia, jonka edustajia esiintyy Pohjois-Euroopassa ja -Venäjällä sekä Keski-Euroopan vuoristossa.

Sepon esityksen diat voit selata ja ladata täältä. 

Lisätietoa Mannerheimista voi lukea artikkelista: 

Koponen, S., Niemelä, P., Mattson, W. J., & Spence, J. R. 2023: Founding Contributions of Count Carl Gustaf Mannerheim (1797–1854) to the Understanding of Beetles in Pacific Northwestern America. - American Entomologist, 69(4), 38-45.