Joulukuun hyönteisillan kuulumisia

Joulukuun hyönteisillassa seuran retkisihteeri Juho Paukkunen esitteli seuran kevät- ja kesäretkien kuulumisia vuodelta 2023 sekä skannattujen kuvien muodossa aiemmilta vuosikymmeniltä, kaksisiipistutkija Gunilla Ståhls kertoi, mitä Euroopan eri kukkakärpäsprojekteille kuuluu ja lisäksi kuultiin kaksi mielenkiintoista tiedonantoa hyönteishavainnoista.
⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

Kevätretki kerrytti tietoa luonnonsuojelualueen lajistosta

Vuoden 2023 kevätretki suuntautui 27.5. Itä-Helsinkiin, Mustavuoren luonnonsuojelualueelle. Aurinkoisen kevätpäivän aikana retkellä tehtiin havaintoja yhteensä 142 hyönteislajista. Huomionarvoisimpia lajeja olivat silmälläpidettävät (NT) niinijäärä ja kuusamanuijapistiäinen sekä aiemmin harvinaisena etelärannikkolla esiintynyt, sittemmin yleistynyt keltaritariyökkönen.

Kesäretkellä Jämijärven Hämeenkankaalle havaittiin useita uhanalaisia

Vuoden 2023 kesäretki, joka järjestettiin Tampereen Hyönteistutkijain Seuran kanssa yhteistyössä, suuntautui puolestaan Satakuntaan, Jämijärvelle 13.-16. heinäkuuta. Retkellä vierailtiin niin Jämijärven Hämeenkankaalla ja sen ympäristössä kuin veneellä Jämijärven Palosaaressa, jossa retkeläiset pääsivät koluamaan saaren hylättyä maalaismaisemaa.

Retken aikana Hämeenkankaan harjualueelta havaittiin useita uhanalaisia hyönteislajeja, kuten luteista erittäin uhanalainen (EN) ajuruoholude, vaarantunut (VU) hietaruutulude ja vaarantunut (VU) koilude. Pistiäisten osalta tehtiin kolmen lajin osalta Suomen pohjoisimmat havainnot ja havaittiin lisäksi useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja, kuten erittäin uhanalainen (EN) harjutikaripistiäinen. Hämeenkankaan harjualueella esiintyvältä, erittäin uhanalaiselta (EN) hietaneilikalta havaittiin erittäin uhanalaista (EN) hietaneilikkavyökoita. Muita huomionarvoisia perhoslajeja olivat mm. ajuruohojäytäjäkoi (EN), kangassammalkoisa (NT) ja rusolehtimittari (VU). Kaksisiipisten osalta merkittävä havainto oli vaarantuneen (VU) honkapuuharin löytyminen. Lajin toukat elävät vanhojen mäntyjen kaarnan alla.

Aikamatka SHS:n retkille menneille vuosikymmenille

Kevät- ja kesäretkiesittelyjen lisäksi Juho näytti hyönteisillassa Suomen Hyönteistieteellisen Seuran, Suomen Hyönteisseuran toisen edeltäjän, arkistoista löytyneitä skannattuja valokuvia. Valokuvat oli otettu vuosien 1957-1984 retkiltä.

Juhon retkiesittelyt voi selata ja ladata täältä (vuosi 2023) ja täältä (vanhat retket).

Mitä kuuluu Euroopan kukkakärpästutkimusten pariin?

Luonnontieteellisen keskusmuseon kärpästutkija Gunilla Ståhls-Mäkelä kertoi uusimpia uutisia kukkakärpäsiin ja niiden tutkimukseen liittyen. Vuonna 2022 on julkaistu Punainen kirja Euroopan kukkakärpäsistä, jossa on arvioitu 890 kukkakärpäslajia. Arvioinnin tuloksena lajeista 37,2 % arvioitiin uhanalaisiksi, ja 45 lajin osalta data oli puutteellista, eikä arviointia voitu tehdä. Noin puolet lajeista arvioitiin luokkaan elinvoimaiset (LC).

Euroopan Unioni rahoittaa tällä hetkellä hanketta, jonka tarkoituksena on koostaa taksonomiset tiedot Euroopan kukkakärpäslajeista. Luonnontieteellinen keskusmuseo on Taxo-Fly-nimellä kulkevan projektin jäsen, ja sille on saatu rahoitusta vuoteen 2025 asti. Taxo-Flyn on tarkoitus tuottaa lyhyet lajikuvaukset Euroopan kukkakärpäsille, tuottaa tietoa niiden levinneisyydestä, ekologiasta ja uhanalaisuudesta sekä tuottaa laadukkaat, määritystä helpottavat kuvat kaikista lajeista. 

Gunillan esityksen voit selata ja ladata täältä.

Tiedonannot hyönteishavainnoista: tammihepokatti ja Mezira tremulae -latikka

Samuli Kotiranta kertoi havainneensa tammihepokatin Maarianhaminasta 17.8.2023. Havainto oli toinen kerta, kun laji havaittiin Suomessa. Aiempikin havainto oli Ahvenanmaalta vuodelta 2021, mutta tällöin havaittu yksilö oli kuollut. Tammihepokatti on eteläinen hepokattilaji, jonka elintavat ovat hyvin piilottelevia. Laji on hämäräaktiivinen, se elää lehtipuissa ja syö kirvoja. Tammihepokatin Suomea lähimmät havainnot ovat Tukholman ja Uppsalan alueelta Ruotsista ja Virosta Pärnun alueelta.

Ilpo Mannerkoski ilmoitti Mezira tremulae -ludelajin löytyneen Lohjalta vuonna 2023. Latikkalaji oli Suomelle uusi. Lajin Suomea lähimmät havainnot ovat Ruotsista ja Virosta. Mezira tremulae tiedetään Slovakiassa elävän useiden eri lehtipuulajien (haapa, poppelit, saarnet, lehmukset, koivut, vaahterat, tammet) kaarnanraoissa ja irtonaisen kaarnan alla kohdissa syöden oletettavasti sienirihmastoja.