Vuoden hyönteinen 2024: vuorilaulukaskas

Vuorilaulukaskas männyn oksalla. Kuva: Håkan Söderholm, CC-BY-SA-4.0.

Uhanalainen vuorilaulukaskas on ainut Suomessa tavattavista kaskaista, jonka siritys on ihmiskorvin kuultavissa. Vuorilaulukaskaan sukulaislajeilla on vuonna 2024 tiedossa massaesiintymä Yhdysvalloissa, minkä vuoksi Suomen Hyönteisseura on valinnut vuorilaulukaskaan vuoden 2024 hyönteiseksi.

Suurikokoinen sirisevä kaskas

Vuorilaulukaskas (Cicadetta montana), ruots. bergcikada, on melko suuri, nivelkärsäisiin kuuluva kaskaslaji. Sen ruumiin pituus on noin 2-3 cm, ja se on väritykseltään tumma. Vuorilaulukaskaalla on läpikuultavat isot siivet, joiden avulla se voi pyrähtää lentoon ja pakoon saalistajaa.

Vuorilaulukaskas tunnetaan lajin koiraiden voimakkaasta laulusta, joka syntyy erityisistä äänielimistä, tymbaaleista. Koiraat houkuttelevat laulun avulla naaraita. Vuorilaulukaskaan laulu on voimakasta ja surisevaa sirinää, ja se on niin kovaa, että se on kuultavissa ihmiskorvin. Muut Suomessa esiintyvät kaskaat ääntelevät niin hiljaa, että ihminen ei kuule niiden ääntä.

Vuorilaulukaskaan elinkierto on pitkä: lajin toukat elävät useita vuosia maan alla imien puiden ja pensaiden nesteitä. Toukkien etujalat ovat muuntuneet voimakkaiksi kaivinjaloiksi, joiden avulla ne pystyvät liikkumaan maan sisällä. Toukkavaiheen jälkeen aikuinen kaskas nousee maasta, kuoriutuu toukkanahasta, etsii kumppanin ja lisääntyy. Naaraat munivat munansa kasvien varsiin. Vuorilaulukaskaiden aikuisia tavataan toukokuun lopulta heinäkuulle, mutta tyhjiä toukkakuoria tai naaraiden munintajälkiä voi löytää tämänkin jälkeen. Aikuisvaihe kestää vain muutaman viikon. 

Vuorilaulukaskaan tyhjä toukkanahka. Kuva: Jani Järvi, CC-BY-SA-4.0.

Vuorilaulukaskaan uhanalaisuus ja suojelu

Vuorilaulukaskas esiintyy paahteisilla ja kuivilla niityillä sekä aurinkoisissa, avoimissa rinnemetsissä. Harjumetsien muutokset ja niittyjen umpeenkasvu ovat uhkatekijöitä vuorilaulukaskaan esiintymiselle. Suomessa vuorilaulukaskasta esiintyy enää Raaseporin ja Lohjan kuntien alueella, mutta lajista on vanhoja havaintoja 1920-luvulta Pohjois-Savosta asti. Suomen ulkopuolella vuorilaulukaskasta esiintyy eteläisemmässä Euroopassa ja Venäjällä.

Vuorilaulukaskas on luokiteltu vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan vaarantuneeksi (VU), sillä sen elinympäristöt ja esiintymispaikat ovat vuosikymmenten saatossa vähentyneet merkittävästi. Laji on määritetty luonnonsuojeluasetuksella erityisesti suojeltavaksi lajiksi, koska sen häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää sen jälkeen, kun ELY-keskus on rajannut esiintymispaikan.

Vuorilaulukaskaan esiintymispaikoilla on tehty hoitotoimenpiteitä Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella viime vuosina, jotta lajin elinolosuhteet tunnetuissa elinympäristöissä säilyisivät. Hoitotoimenpiteisiin ovat kuuluneet umpeenkasvaneiden niittyjen niitto, vieraslajien poisto ja puun taimien raivaus.

Sukulaisserkku surisee miljardeittain Pohjois-Amerikassa

Vuonna 2024 vuorilaulukaskaan sukulaisilla, Magicicada-suvun kolmetoista- ja seitsentoistavuotiskaskailla on tiedossa massaesiintymä Yhdysvalloissa. Maan pinnalle nousee jopa tuhat miljardia kaskasta yhtä aikaa, kun kahden eri lajin elinkierrot osuvat samaan vuoteen.

Vuorilaulukaskas on Magicicada-suvun kaskaille etäistä sukua.

Lisätietoa:

Vuoden hyönteinen 2024 nostot mediassa:

  • Metsälehti: Vuoden hyönteinen on vuorilaulukaskas
  • Etelä-Suomen Sanomat: Vuoden hyönteinen valittiin ensimmäistä kertaa – palkittu on vaarantunut sirisijä
  • Keski-Uusimaa: Vuoden hyönteinen valittiin ensimmäistä kertaa – palkittu on vaarantunut sirisijä
  • Maaseudun Tulevaisuus: Ympäristömuutos uhkaa ainoaa laulukaskasta, jonka sirinää voi kuulla Suomessa
  • YLE Västnyland: Det här är årets insekt – bergcikadan är hotad men finns ännu i Raseborg