Suojellut ja rauhoitetut hyönteiset
Luonnonsuojelulailla rauhoitetut hyönteiset
Suomessa on luonnonsuojelulailla ja -asetuksella säädetty 45 hyönteislajia rauhoitetuksi. Laji voidaan luonnonsuojelulain mukaan (69 §) säätää rauhoitetuksi, mikäli lajin säilyminen käy uhatuksi tai muusta syystä rauhoittaminen osoittautuu tarpeelliseksi. Rauhoitetut lajit määrätään ja luetellaan luonnonsuojeluasetuksessa.
Rauhoittaminen koskee hyönteislajin yksilöitä. Rauhoitettujen lajien osalta on lain mukaan kiellettyä (70 §):
- tahallisesti tappaa tai pyydystää yksilöitä
- ottaa haltuun tai siirtää yksilöitä tai niiden pesiä toiseen paikkaan tai muulla tavalla vahingoittaa
- yksilöiden häiritseminen erityisesti niiden lisääntymisaikana
Kuolleena löydettyä rauhoitettua hyönteistä ei saa ottaa haltuun, mutta eläimen saa kuitenkin toimittaa Luonnontieteelliselle keskusmuseolle Luomukselle, muulle luonnontieteelliselle museolle, tutkimuslaitokselle tai korkeakoululle.
Suomessa rauhoitettujen hyönteislajien luetteloon voi tutustua Suomen Lajitietokeskuksessa täällä. Suurin osa Suomessa rauhoitetuista hyönteisistä on perhosia, mutta mukana on myös kuusi sudenkorentolajia, yksi ludelaji ja seitsemäntoista kovakuoriaislajia. Suurelle yleisölle tutuimpia rauhoitettuja hyönteislajeja ovat esimerkiksi isoapollo ja jättisukeltaja.
Ahvenanmaan maakuntahallinto on omassa lainsäädännössään määritellyt Ahvenanmaan rauhoitetut ja erityisesti suojellut hyönteislajit, jotka näkee maakunnan luonnonsuojeluasetuksesta (2023:88) täältä. Esimerkiksi Suomessa vain Ahvenanmaalla tavattava erittäin uhanalainen (EN) paahdehepokatti on Ahvenanmaalla rauhoitettu hyönteislaji ja koko Suomessa äärimmäisen uhanalainen (CR) kultamaamehiläinen on erityisesti suojeltava hyönteislaji Ahvenanmaalla.
Erityisesti suojeltavat hyönteislajit
Suomessa on luonnonsuojelulailla ja -asetuksella säädetty 298 uhanalaista hyönteislajia erityisesti suojeltaviksi. Uhanalainen hyönteislaji voidaan luonnonsuojelulain mukaan (77 §) säätää erityisesti suojeltavaksi, mikäli lajin riski hävitä luonnosta on vähintään hyvin korkea, tai mikäli uhanalaisella lajilla on hyvin vähän esiintymispaikkoja ja niiden säilyminen on uhattuna.
Lajin säätäminen erityisesti suojeltavaksi suojelee lajin esiintymispaikkoja. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi suojella erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan, jonka jälkeen esiintymispaikkaa ei saa hävittää tai heikentää.
Voit tutustua Suomessa erityisesti suojeltavien hyönteislajien luetteloon Suomen Lajitietokeskuksessa täällä. Valtaosa erityisesti suojeltavista hyönteisistä on perhosia ja kovakuoriaisia. Luettelossa on mukana on myös esimerkiksi kaksi lajia heinäsirkkoja, kaksi lajia päivänkorentoja, useita lude- ja kaskaslajeja sekä monia kärpäsiä ja pistiäisiä, kuten seitsemäntoista eri mehiläislajia. Suurelle yleisölle tutuimpia erityisesti suojeltavia hyönteislajeja ovat todennäköisesti palosirkka ja loistokaapuyökkönen.
EU:n luontodirektiivillä suojellut hyönteislajit
Euroopan Unionin säätämä luontodirektiivi suojelee Euroopan yhteisön tärkeänä pitämiä lajeja ja niiden elinympäristöjä. EU:n luontodirektiivin II- ja IV a -liitteisiin kuuluu useita hyönteislajeja, jotka esiintyvät Suomessa ja joiden suojelu on toteutettu kansallisella luonnonsuojelulailla. Luontodirektiivin tavoitteena on saavuttaa ja säilyttää direktiivissä mainittujen lajien suotuisa suojelun taso, ja säilyttää laji luontaisessa ympäristössään niin, ettei sen luontainen levinneisyysalue supistu ja että lajin säilyminen tulevaisuudessa voidaan turvata.
Luontodirektiivin II-liitteessä mainittujen lajien suojeluun on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita, ja Suomessa suojelu on toteutettu pääasiassa Natura 2000 -alueverkostolla. Sen lisäksi luonnonsuojelulain (79 §) mukaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus voi suojella luontodirektiivin II-liitteessä mainitun eliölajin suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta merkittävän esiintymispaikan. Suomessa esiintyviä II-liitteen lajeja on yhteensä 28 lajia, joista esimerkkinä voidaan mainita meriuposkuoriainen. Tutustu luontodirektiivin II-liitteen lajiluetteloon Suomen Lajitietokeskuksessa täällä.
Luontodirektiivin IV-liitteessä mainitut lajit edellyttävät tiukkaa suojelua, eli niiden tahallinen tappaminen, kerääminen tai häiritseminen on kiellettyä, ja lisäksi niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (luonnonsuojelulaki 78 §). Luontodirektiivin IV a -liitteessä mainittuja Suomessa esiintyviä lajeja on yhteensä 21, joita ovat esimerkiksi erakkokuoriainen ja lummelampikorento. Tutustu IV a -liitteen hyönteislajeihin Suomen Lajitietokeskuksessa täällä.
Monet luontodirektiivissä mainitut hyönteislajit kuuluvat sekä II- että IV a -liitteeseen.
Lue lisää:
- Rauhoitetut lajit ympäristöhallinnon sivuilla
- Luontodirektiivin lajit ympäristöhallinnon sivuilla
- Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt.