Hyönteishavaintojen tallentaminen

Isokimalaiskärpänen (Bombylius major) on näyttävä kevään kärpäslaji. Kuva: Jani Järvi

Oletko tehnyt hyönteishavainnon, jonka haluaisit tallentaa digitaalisesti jonnekin? Hienoa! Hyönteishavaintojen tallentaminen palvelee Suomen luonnon tuntemusta ja on erinomainen harrastus.

Hyönteishavainnot kannattaa aina tallentaa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämän Suomen Lajitietokeskuksen havaintotietokantaan, jotta havaintojen sisältämää tietoa voidaan hyödyntää esim. tutkimuksessa, opetuksessa ja uhanalaisuusarvioinneissa. Facebook-ryhmiin ja muualle sosiaaliseen mediaan päätyvät havainnot eivät kerrytä tietoa, jota niistä olisi hyödynnettävissä, joten tallennathan havaintosi somen lisäksi myös Lajitietokeskukseen joko sen omilla palveluilla tai iNaturalist-sovelluksen kautta.

Millainen on hyvä hyönteishavainto?

Hyvässä hyönteishavaintossa tulee olla havaitun lajin lisäksi aina kaksi perusasiaa: tarkka havaintoaika ja -paikka. Ilman näitä kahta tietoa havainto on tieteellisessä mielessä arvoton. 

Lisäksi on hyvä ilmoittaa havainnon tekstikentissä yksilöiden (arvioitu) määrä sanallisesti tai numeroin ja havainnointipaikan elinympäristötyyppi (esim. kuiva keto, tienpiennar, metsäaukio tms.) sekä muu oleellinen lisätieto (esim. löytötapa). 

Kun havainnoidaan esimerkiksi perhosten, kovakuoriaisten tai sahapistiäisten toukkia, ravintokasvin ilmoittaminen on myös ensiarvoisen tärkeää, jotta lajin määrittäminen tai havainnon varmistaminen on mahdollista. Ravintokasvin ilmoittaminen myös esim. kukilla ruokailevien pistiäisten osalta on kiinnostavaa lisätietoa.

Kuvallisissa havainnoissa kiinnitä huomiota kuvien laatuun ja tarkkuuteen. Mitä laadukkaampi ja selkeämpi kuva, sitä helpompi laji on varmentaa. Kuvia kannattaa yleensä lisätä havaitusta yksilöstä enemmän kuin yksi ja eri kuvakulmista otettuina, sillä usein yhdestä kuvasta ei välttämättä näy kaikki oleelliset tuntomerkit. Kuvalliseen havaintoon lisätään kuvia vain yhdestä ja samasta kuvaamalla havaitusta yksilöstä ja lajista tai saman lajin yksilöistä (esim. yhteiskunta-ampiaisista pesällä).

Suomen Lajitietokeskus - kattava havaintopalvelukokonaisuus

Suomen Lajitietokeskus kokoaa, jakaa ja ylläpitää suomalaista lajitietoa. Lajitietokeskus tarjoaa harrastajien käyttöön Vihko-havaintopalvelun sekä verkossa että mobiilisovelluksena. Lisäksi yksittäisiä havaintoja voi tallentaa myös Löydös-lomakkeen kautta ilman kirjautumista. Lajitietokeskuksen havaintojen tallennuspalvelut:

iNaturalist Suomi - yhteisöllinen havaintosovellus

iNaturalist on Yhdysvalloissa alkunsa saanut luontoharrastajien havaintopalvelu, johon voi kirjata omia kuvallisia lajihavaintojaan ja jossa havaintojen tunnistamiseen saa apua tekoälyltä ja muilta käyttäjiltä. iNaturalist Suomi on osa kansainvälistä iNaturalist-verkostoa, ja Suomen kansallisesta jäsenyydestä vastaa Suomen Lajitietokeskus. iNaturalistiin tallennetut havainnot kopioituvat lopulta myös Suomen Lajitietokeskukseen. Linkit iNaturalist-sovelluksiin ja nettiselainversioon: